Perjantaina havaitsemani Cherin korvantaustat tutkin huolella heti, mutta vasta seuraavana aamuna koiraa rapsutellessa ja sen kellahtaessa selälleen huomasin että sillähän on väiveitä. Pikatarkastuksessa tarhalla niitä löytyi useasta muustakin, muttei kaikista. Kukaan ei kuitenkaan juurikaan rapsutellut ja toukokuun lopulla annettu vuosittainen sisä- ja ulkoloishäätökin johti siihen etten tullut kuvitelleeksikaan moista vaihtoehtoa.
Cheri ja iltasella hirvimetsältä sisälle tullut Elkku saivat Frontlineampullit nahkaan, vaikka päiväys niistä kyllä oli jo mennyt. Elkussa en liikettä havainnutkaan, mutta käsiteltävähän sekin oli. Cherin öttiäiset makasivat seuraavaan aamuun mennessä ketarat ojossa sen makuupaikalla.
Väiveitä ei ole kellään onneksi vilisemällä, jokunen hiippailija kyllä. Eivät varmaankaan ole siis kauaa kerenneet lisääntyä, mistä sitten ovat ilmestyneetkin. Pitkin syksyä olen kyllä käynyt kolmella eri eläinlääkärin vastaanotolla, siruttamassa, rokottamassa tai verikokeissa, yhteensä seitsemän eri koiran kanssa, että yksi vaihtoehto on siinä. Elmerikin on kämpällä pyörinyt paikoissa joissa muitakin koiria liikkuu.
Erkkarissakin olin, mutta ilman koiraa, tuskinpa niitä minun housunlahkeessa tänne asti matkasi.
Tulivat mistä tulivat, pois ne on saatava. Aloitin soittorumban lähikasvattajille, josko jollain sattuisi olemaan tarpeeksi ylimääräistä Cydectiniä tai vastaavaa, mutta ei ivermektiiniä, ne jätän nyt lopullisesti, koska tehot ovat mitä sattuu juuri väiveeseen. Tippoja löytyi sieltä täältä, mutta ei riittäisi koko laumalle. Oli siis odotettava maanantaihin ja toivottava että Salminen Pellossa olisi a) töissä ja b) Cydectiniä varastossa, nythän on kovan kysynnän aika.
Onneksi Juha oli Jämiltäpaluureissullaan joutunut ottamaan tirsat autossa jossain vaiheessa yötä ja herätessään seitsemän aikoihin tullut ajatelleeksi pirauttaa Salmiselle Cydectinin toivossa. Onneksi! Säästyin neljän tunnin edestakaiselta ajolta. Sitäpaitsi Salminen oli syyslomalla. Mutta tavoilleen uskollisena oli vastannut puhelimeen: "Syyslomallahan tässä ollaan, mutta mitäs sulla ois?" Vastaanotolle päästyään oli Juha todennut Pekan operoivan täyttä häkää jotain kissaa, ja asiakkaita oli jonoksi asti. Syyslomalla. Se on taivaan tosi, että kun Pekka joskus praktiikkansa lopettaa, me ollaan täällä yhtä huipputyyppiä vailla.
* * * * *
RSS Feed