Kesä tuli - kuten joka vuosi - mutta tällä kertaa melkolailla semmosena josta tykkään. Eli kevät oli lämmin, mutta alkukesä kylmä ja suht kuiva, jolloin on kiva puuhailla ulkona, kun siellä sitä hommaa kumminkin on.
Vaikka juhannus osui tälle vuodelle hiukan myöhemmäksi, täytyy riemastuneena hihkua että siltikään ei ole vielä hermot menneet eikä ohvia tarvittu :D Kuumana - eli 17C tai siitä ylöspäin - päivänä on pakko laittaa shortsit jalkaan, mutta sillon alkaa mäkäräiset pörrätä häiritsevästi. Eivät ne vielä ole sillä tuulella että purisivat palasia lahkeenrajasta, mutta kiusallisen rasittavia. Tarhalla kuitenkin on melko lokoisaa istuskella, ruohottomuus ja hiekkapohja tekevät sen ettei siellä pörrää kuin paarma vartissa.
Vaikka juhannus osui tälle vuodelle hiukan myöhemmäksi, täytyy riemastuneena hihkua että siltikään ei ole vielä hermot menneet eikä ohvia tarvittu :D Kuumana - eli 17C tai siitä ylöspäin - päivänä on pakko laittaa shortsit jalkaan, mutta sillon alkaa mäkäräiset pörrätä häiritsevästi. Eivät ne vielä ole sillä tuulella että purisivat palasia lahkeenrajasta, mutta kiusallisen rasittavia. Tarhalla kuitenkin on melko lokoisaa istuskella, ruohottomuus ja hiekkapohja tekevät sen ettei siellä pörrää kuin paarma vartissa.
Panda ja Kimi rentoilevat
Tuuli- ja lumilipat ovat kätevät kesälläkin.
Pandan juoksua on tässä odoteltu jo melko malttamattomana. Eilen kuului jo lupaavaa ärinää ja Kimiä on humputeltu, mutta siinä se toistaiseksi.
Muutenkin koirat ottavat mukavan rauhallisesti, juoksutarhassa jaloitellaan jollei päivittäin, niin jokatoinen päivä ainakin. Leppoisa tunnelma vallitsee, edes Cherin juoksu ei saa kummempaa tohinaa aikaan, mitä nyt tarhanaapuri Trulli välillä nykii nahasta ja vätisee, muttei sen kummempaa. Cherin kuitenkin siirsin taktisesti Kuuran naapuriksi, jos vaikka ykköstyttö äityisi juoksuun jo vähän laskettua aikaisemmin.....
* * * * * *
Tuuli- ja lumilipat ovat kätevät kesälläkin.
Pandan juoksua on tässä odoteltu jo melko malttamattomana. Eilen kuului jo lupaavaa ärinää ja Kimiä on humputeltu, mutta siinä se toistaiseksi.
Muutenkin koirat ottavat mukavan rauhallisesti, juoksutarhassa jaloitellaan jollei päivittäin, niin jokatoinen päivä ainakin. Leppoisa tunnelma vallitsee, edes Cherin juoksu ei saa kummempaa tohinaa aikaan, mitä nyt tarhanaapuri Trulli välillä nykii nahasta ja vätisee, muttei sen kummempaa. Cherin kuitenkin siirsin taktisesti Kuuran naapuriksi, jos vaikka ykköstyttö äityisi juoksuun jo vähän laskettua aikaisemmin.....
* * * * * *
Elmo kohtasi konekarhun
Toukokuun 17. veimme Elmon tapaamaan Muoniossa vieraillutta konekarhua. Ennakko-odotukset olivat melko vähäiset, sillä Elmo on ollut pitkään lapsi ja hitaasti kypsyvä. Vaan yllätys ja riemu oli järetön, kun Elmo haukkui karhua suu vaahdossa, eikä häntä laskenut kertaakaan!!! Toki viisaasti piti etäisyyttä, joten lappua ei tullut, mutta meille Jarin kanssa tämä toi uutta uskoa siihen että Elmosta sittenkin mahtaa tulla hirvikoira!!
* * * * * *
Toukokuun 17. veimme Elmon tapaamaan Muoniossa vieraillutta konekarhua. Ennakko-odotukset olivat melko vähäiset, sillä Elmo on ollut pitkään lapsi ja hitaasti kypsyvä. Vaan yllätys ja riemu oli järetön, kun Elmo haukkui karhua suu vaahdossa, eikä häntä laskenut kertaakaan!!! Toki viisaasti piti etäisyyttä, joten lappua ei tullut, mutta meille Jarin kanssa tämä toi uutta uskoa siihen että Elmosta sittenkin mahtaa tulla hirvikoira!!
* * * * * *
Pystärinpenturiiviösöpöläinen
Elmo "miehistyi" oikein kerralla, sillä konekarhua edeltävänä päivänä, eli 15. ja 16. toukokuuta syntyivät Elmon ja Ahkun pennut. Kaksi nakkua ja yksi uros.
Tänään kävimme niitä kylillä katsomassa, aivan maanmainioita ja pirteitä pakkauksia. Tässä ikävä kyllä huonolaatuisessa kännykkäkuvassa usrospenikka raatelee lipokastani ja oli siinä isovarvaskin kovilla. Ahku oli meillä kahteen otteeseen yötä lemmenlomalla ja jälleennäkemisen riemuakin oli, kyllä hieno Ahku-tyttö tunnisti meidät vielä.
Kauhea pentukuume tästä taas tuli.
Elmo "miehistyi" oikein kerralla, sillä konekarhua edeltävänä päivänä, eli 15. ja 16. toukokuuta syntyivät Elmon ja Ahkun pennut. Kaksi nakkua ja yksi uros.
Tänään kävimme niitä kylillä katsomassa, aivan maanmainioita ja pirteitä pakkauksia. Tässä ikävä kyllä huonolaatuisessa kännykkäkuvassa usrospenikka raatelee lipokastani ja oli siinä isovarvaskin kovilla. Ahku oli meillä kahteen otteeseen yötä lemmenlomalla ja jälleennäkemisen riemuakin oli, kyllä hieno Ahku-tyttö tunnisti meidät vielä.
Kauhea pentukuume tästä taas tuli.
RSS Feed