Yöllä ja aamulla satoi lunta.
Sen verran, että tienoo on ihanan näköistä. Lumi valaisee uskomattoman paljon. Tämä kuva on ruokinnan jälkeen joskus iltasella, puoli seitsemän aikaan. Tarhalla pitää valot jo olla näillä main, vaikka ruokinnan jos kuuden jälistä ehtii valmiiksi, ei vielä tarvita.
Aamupäivällä töihin ajellessa, hoksasin ojanpenkassa korpin ja variksen samalla raadolla. Ehdin ajatella, että se raato oli aivan tuore ja punaruskea, toivoin että kettu, eikä pystäri. En ajatellutkaan jarruttaa ja pysähtyä sadan metrin päähän, huonossa paikassa kaarteessa. Koska jos siinä jo haaskalla ollaan, kuollut se on.
Takaisin ajellessani, neljän maissa, kurottauduin vastapuolenkaistaa kattelemaan josko näkyisi mikä se on. Hyvä etten ojaan ajanut, kun tajusin ketkä siinä haaskalla sillä kertaa ruokailivat. Varis juu, mutta siinä teputteli myös maakotka! Tienvarsipenkassa. Mahtava näky. Toivoin että se on kunnossa kun noinkin rohkeasti ruokaili. Mutta tuli siitä hyvä mieli ja hymy veti suupielet korvia kohti. Maakotkan näkee täällä useinkin taivaalla, mutta ei tienposkessa.
* * * * * *
RSS Feed